perjantaina, elokuuta 10, 2007

Huh-huh!


Nyt on synttärit juhlittu. Kivaa oli ainakin meillä, toivottavasti vieraatkin viihtyivät. Poika oli todella, todella tyytyväinen syntymäpäiviinsä. Toki ruokiin ja lahjoihin, mutta ennen kaikkea siihen, että kaverit ja Helsingin-kummit tuli juhliin.

SUURI kiitos kaikille kavereille, teidän ansiostanne juhlasta tuli ikimuistoinen!!!

Kakkutoiveenahan oli superman, joka lentää ulos kakusta viitta hulmuten. Näin sen sitten ratkaisin. Tuo valkoinen mähkäle ois niiku kerrostalo josta superhenkilö syöksyy pelastamaan maailmaa. Lapset ainakin tykkäs. Kynttilöitä oli 6 kpl iän mukaan (lisäksi nimen kirjaimet+ikänumero+v perässä on yhteensä sopivasti 6 kpl).

Aamulla kävimme DIPP-tutkimuksessa, johon liittyen otetaan pienet verinäytteet. Tämä meidän "ei-pelkää-yhtään-mitään" -poika meni shokkiin tuon verikokeen jälkeen. Oli kalpea kuin lakana, pahoinvoipainen, todella vaisu, ei pysynyt kunnolla pystyssä (veltto), hurja kylmähiki ja silmät pyöri päässä kuin hedelmäpelissä ikään eikä aika-ajoin osannut vastata ihan yksinkertaisiin kysymyksiin (niin kuin neliöjuuri 2461sta..no ei vainee...). Huolestuin toki muutenkin, mutta varsinkin silloin kun itse valitti, että hänellä "on nyt kyllä tosi huono olo". Yleensä ei valittele koskaan noin.
Yli puoli tuntia meni virkoamisessa. Aika hurja kokemus. Edellisellä kerralla kun meni shokkiin, meni se ohi paljon, paljon nopeammin.

keskiviikkona, elokuuta 08, 2007

Mites tästä nyt sitten selvitään?

Poika täyttää kuusi. Synttärit on perjantaina ja kuulemma kakku pitää ainakin olla. Ja toive kuului: "sellainen kakku, josta superman on lentämässä pois ja viitta menee ylöspäin (näyttää kuinka viitta lentää takana). Ja sitten siinä pitää olla ainakin kuus kerrosta.." Nooh tota...eipä taida onnistua. Mitähän sitä tuollaisen toiveen jälkeen osaisi keksiä kivaa??

Tänään kävimme maalikaupassa, meillä oli haluamastamme väristä malli mukana. Piti ihan kysyä, onko koskaan aiemmin kukaan tullut sanomaan, että tälläinen väri ja näyttänyt Aku Ankkaa? Ei ole. Pojalle tulee aku ankan taivaan värinen seinän yläosa ;o)
Yritin kyllä tarjota yläosaan tapettia, mutta kommentti oli: "eeeetkai sää meinaa olla uhkarohkee??"
Maalia siis ostimme. Huoneesta taitaa tulla aika jännän näköinen ;o) Ihan omistajansa näköinen -poika on suuri Aku Ankka- fani. Jos onnistuu, laitan kuvia. Jos ei siis kuvia näy, on joko edelleenkin kesken tai sitten epäonnistunut koko yritys.

Scoopytn hihat edistyvät hurjan hitaasti kun kaikki muu elämä häiritsee neulomista. Ufojakaan en ole tehnyt yhtään eteenpäin aikoihin. Oliskohan alessa enää jäljellä aikaa, intoa ja vähän kärsivällisyyttä?

torstaina, elokuuta 02, 2007

Torstai ja Akaassaa kaikki hyvin


Scoopysta on valmiina vartalo-osat ja hihat on puolivälissä. Nyt näyttäisi siltä, että lanka ei riitä. Huolestuin myös mitoista vähän. Ennen pingottamista helma oli noin 49 cm leveä ja kappaleen kokonaiskorkeus 54 cm. Pingotin äsken kappaleen ja sain mitoiksi 54 cm ja 61 cm. Etukappaleeseen loin 10 enemmän, että eiköhän ne sitten riitä. En kyllä viitsi ottaa itsestä mittoja (saattaisin vaikka masentua). Ottajia tuolle neuleelle kyllä löytyy jos ei itselle mahdu. Tulee nätti.

Vietettii pojan kanssa tänään vapaapäivää. Ihanaa!
Pojan huoneeseen ostettiin uusi maali ja kierrettiin kierrätyskeskus (ei ollut tällä kertaa mitään meille vaikka Toijalan keskus onkin yleensä ollut sellainen paikka, josta on tehnyt hyviä löytöjä). Sitten suuntasimme Hämeenlinnaan, jossa "oli tietenkin pakko" käydä Wetterhofilla. 4 vyyhtiä sivillaa, joista teen veljen vauvoille villatakit. Wetterhofilla oli btw joku, joka puhui jotain neuletapaamisesta..onko Hämeenlinnassa neuletapaamisia ja koska? Minulla on Tampereelle ja Hämeenlinnaan ihan sama matka ja joskus voisi vaikka käydä Hämeenlinnankin tapaamisessa. Viereisellä kirpputorilla käytiin kiukuttelemassa (vain toinen meistä kiukutteli) ja lähistöllä kahvilla kuninkaan tuoleilla (nami,nami!!) herkuttelemassa. JA sitten lopuksi Aulangolle pulikoimaan. Ihana päivä! (no okei, ilman pojan kiukutteluakin olisin pärjännyt) Uituamme aikamme kyselin mitä poika haluaisi syödä ja halusi "sellaisen, jossa on sämpylää siinä päällä ja sämpylää alla ja makkaraa niiden välissä". Marin grillin versio hodarista oli...hmm...hieman erikoinen. Lihapiirakan päältä leikattu palat pois niin, että pinta näyttää vaalealta. Muoto aivan sama kuin lihiksessä. Piirakan sisällä hookoonsinisen mallista makkaraa. Enpä ikinä ole sen näköistä hodaria nähnyt. Joko a) pojalla oli hirveä nälkä tai b) hodari oli tosi hyvää tai c)vaihtoehtojen a ja b yhdistelmä. ;o)

Matkan aikana käsittelimme "elämää suurempia kysymyksiä", mm. mistä ja miten vauvoja tulee. Poika on hylännyt aivosolu-teorian, siis sen, että vauva saa alkunsa kun mies ja nainen yhditää aivosolunsa. Tämän päivän teoria oli huomattavasti realistisempi. "Kun mies ja nainen ensin tapaa toisensa. JA sitten sitä naista pitää ruokkia hyvin ja sitten tulee lapsia". Johon minä esitin tarkentavan kysymyksen, että onko hän sitä mieltä, että se riittää kun ruokkii hyvin? Poika nauraa ja toteaa että "ei tietenkään!! Pitää sille naiselle antaa juotavaakin!".

Ei muutakun lasten tekoon sitten ;oD))