Edes vähän kuulumisia

On se kumma kun aika ei riitä! Lisää tunteja tänne, kiitos!

Eilen tiistaina pidimme neljän lapsen yhteissynttärit ja oli tosi, tosi kiva päivä!! Meitä oli järkkäämässä 4 äitiä, vuokrattiin talo, hommattiin eväät yhdessä ja tehtiin vähän ohjelmaa.

Tänään meni koko päivä Viikinsaari-reissulla. Tohtori Orff ja Herra Dalcroze oli TOSI hyvä!!
Sinänsä päivä ei oikein "kulkenut": kolmen tunnin yöunien jälkeen olo ei lähtökohtaisestikaan ollut mikään paras mahdollinen. Eikä siihen mainioon oloon yhtään auttanut, että ensin myöhästyttiin junasta -kyytiin ei keritty, mutta koskemaan oltais (muttei uskallettu taputella liikkuvaa junaa). Harmitti! Aikuismaisesti syytin poikaa hidastelusta ja sitten podin huono-äiti-pahaaoloa, päätin lahjoa poikaa hyvitykseksi (jälleen mainiota kasvatusta..). Ajoimme sitten omalla autolla Tampereelle. Onneksi matka on niin lyhyt, että ennätimme mainiosti.
Koska luulin, että menemme junalla, ei minulla tietenkään ollut parkkikolikoita. Auto siis linja-autoasemalle, jossa on korttimaksu mahdollisuus. Kiristin ja uhkailin pojan odottamaan autossa sen aikaa kun ostan parkkilapun. Olin parkkeerannut niin, että melkein kohdalla oli automaatti. Se ei vain ollut toiminnassa. Great, eikun seuraavalle. Sielläkään ei ollut korttitoiminta käytössä. Ggggreat! Hokasin, että puhelimella! Joo! Tihrustin ohjetta (miks pitää olla niin pienellä??) ja lähetin t-viestin. Sain vastauksen, jossa kehoitettiin rekisteröitymään (miksei voinut lukea ohjeen luona, että vaatii rekisteröinnin...tai miksei ole voinut itse ottaa selvää..no kun ei yleensä kiinnosta). No soittamaan miehelle että josko viitsis kun työskentelee koneen äärellä muutenkin. Juu viitsis. Siinä vaiheessa kun kyseli visa-numeroita, hokasin, että maksu meneekin visalla, ei lisätä puh.laskuun (miksei voi lukea ohjeessa?). No, menköön. Sain maksettua, mutta parkeeraamiseen oli mennyt 15 min ja poika oli saanut silläaikaa säädettyä auton ohjaamon uuteen uskoon (peilit, penkit ja ikkunat), great! Toisaalta, mitäs jätin kohta 5 vuotiaan miehenalun yksin autoon.

Alarantaan matka meni moitteettomasti ja liput saatiin mallikkaasti. Jestas, että oli Viikinsaareen menijöitä! Enkä ihmettele yhtään, kyllä kannatti mennä! Konsertti oli tosi hyvä, seura mukavaa (*vilkutuksia!*). Siinä sitten eväitä mutustellessa saaren "väärässä päässä" huomasi kaveri katsoa kelloa, muutamaa minuuttia vaille puoli kaksi. Juu ei sitten keritty laivaan. Minä sitten soittamaan pysäköintivalvonnan numeroon, että mitä nyt voin tehdä...tai oikeastaan kyselin, jotta voisinko maksaa kännykällä tai verkkopankilla lisää aikaa. Juu ei! Oli muuten tosi tyly ihminen puhelimessa, ei vissiin tarvii siellä olle millään tavalla asiakaspalvelija (no eipä kai). Selitin tilanteen moneen kertaan, että en kertakaikkiaan pääse saaresta pois ennen seuraavaa laivaa. Tietenkin olisi pitänyt olla tarkempi kellon kanssa itse, mutta vahinkoja sattuu. LUULISI, että jonkinlainen mahdollisuus olisi varmasti ollut kirjata esim. jonnekin ylös, että tälläinen tapaus. Tympiinnyin niin tuohon tätiin, että suljin kiukuissani puhelimen. Soitin vielä esimiehelle, joka ei myöskään "voinut asialle mitään. Mutta toivotaan parasta, ettei tulisi nyt sillävälin pysäköintivirhemaksua. Jos kuitenkin tulee, siitä voi valittaa kirjallisesti". Jotenkin tuntuu uskomattomalta, ettei pysäköintiaikaa mitenkään, näin poikkeustapauksessakaan voi maksaa "etänä". Käsi ylös kuka tämän maksuohjelman on luonut! Minulla olisi muutama parannusehdotus. ;o)
Onneksi en kuitenkaan ollut saanut sakkoja. Kun kipittelin sitten laivalta autolle, siellä jo väijjyi "parkki-Pekka" "viattomia" auton pysäköijiä. Huh! Vähältä piti ;o)

Käytiin siinä vielä muutamissa kaupoissa (huom! ei yhdessäkään lankakaupassa!!) ja tultiin kotiin...huomaamaan, ettei olekaan kotiavain mukana....ja ettei mies olekaan kotona...ja että ois kovasti jo kiirus vessaan (siis minulla, poika ois voinut puskapissalla käydäkin). Great!
Koetin useaan otteeseen soittaa miehelle tiedustellakseni, jotta missäköhän hän luuraa. Ei vastaa, great! No, onneksi ilmat oli suotuisat ja mukana lankaa ja puikot! Mikäs siinä oli odotellessa!

roora, palkintosi on kyllä jo valmiina. Se vain odottaa litistyskäsittelyä jotta saan mahtumaan helpostikuoreen. Mutta lupaan, että lähetän sen vielä tällä viikolla. Pyydän nöyrimmin anteeksi, että olet joutunut odottelemaan todella luvattoman kauan!!!

Jos en olisi näin hirveän hidas postittaja, löisin blogiarvonnasta vetoa, ettei kukaan ole lukenut tänne asti! Eikä tämä vuodatus ole oikeastaan tarkoitettukaan kenellekään, eikä tästä ole hyötyä kenellekään muulle, kuin itselle -auttaa kummasti kun puhisee ärtymyksen "pihalle".