Pikkuruisia sukkia?? Yllytyshulluja?

Neuloin tänään huovutettavan pipon virolaisesta hahtuvasta. Että osasikin olla tällä kertaa (taas) aivan hirveän kamalan ällöhuonoa laatua. Varsinkin vaaleanpunaiset osat, vihreät oli itseasiassa ihan siedettävää. Tuo on tuollaista liukuvärjättyä, tummanvaaleanpunaisesta vaaleanpunaisen kautta vaaleansammaleenvihreän. Punasävyiset kohdat sai neuloa pienissä pätkissä, katkeili ihan koko ajan!
Muistiin kirjattakoon, että pipo on nyt, ennen huovuttamista 36 cm korkea. Oletan, että huopuu paljon...niin ainakin aikaisemmin on tehnyt tämän laatuiset virolaishahtuvat. No, huomenna nähdään. Tähän pipoon tein ohjeenkin, mutta laitan sen vasta sitten kun saan huovutetusta hatusta kuvia. Hee...siis laitan, jos pipo sattuu tulemaan siedettävän näköisenä koneesta ulos...

Asiaan lainkaan liittymättä tuli tässä mieleen pohtia, mikähän olisi pienin mahdollinen neulomalla valmistettava sukka? Minulla on kaapissa jotain toooooosi pieniä puikkoja, sellaisia joita ei pysty mittaamaan puikkomittarilla kun mittarin pienin koko on 2. Saisinkohan usutettua jonkun muunkin kokeilemaan tehdä pienen pieniä sukkia??? Lukeeko tätä kukaan yllytyshullu??

JESS!!!!!!!!

JES; JES; JES!!!!!!!!
MÄ SAIN SEN PAIKAN!!!
Tiistaina alkaa perehdytys, kivaa kivaa kivaa kivaa

Varpaatkin solmussa

Edit: loppupuolella kuvia lisätty..

Jännittää niin, miten siinä työhaastattelussa käy. Tänään maanantaina kävin Helsingissä haastateltavana...ja ehkä vähän samalla shoppailemassa Ikeassa. Ikeassa on btw paljon helpompi asioida 6 vuotiaan miehen kuin 34 vuotiaan miehen kanssa.
Nuoremman miehen ruokkiminenkin on mukavan halpaa siellä, 1,50 €/annos. Ei paha ollenkaan ja taas jaksoi tarpoa äitin perässä.


Tälläisen sai yksi tyttönen joululahjaksi (joo..siis tänään sai..vähän myöhässä, mutta kun olivat Intiassa). Lanka alpakkaa, malli oma. Tuli minusta kiva, teen varmasti samanlaisia/samankaltaisia lisääkin.
Tyttösen siskolle tein kanssa pipon, huovutetun. Kamera vain sattui jäämään autoon enkä viitsi lähteä hakemaan. Kuvia voi onneksi lisäillä myöhemminkin. Tytöille tein yhteisesti pikkuisen koristeitakin, niitä voi sitten mielen mukaan lisäillä pipoihin/villatakkeihin tms. Koristeistakin on kuvia tulossa...jahka joku viitsii hakea kameran autosta.

Edit: ja tässäpä niitä kuvia





Tuo kukka oli muuten mielestäni ihan hauska idea. Ja älyttömän helppo tehdä. Hahtuvaa kieputettiin väljästi sormien ympärille, "häntä" kiepautettiin ja solmittiin keskelle. Nippuja vähän avattiin ja muotoiltiin. Näin syntyi "litteä tupsu", joka huovutetaan käsin. Lopuksi ommellaan nappeja keskelle.

"Takaresoripipoonkin" on ohje tulossa, kestää vain vähän kun tein kolme erilaista versioita ja niihin jokaiseen pitää kirjoittaa ohje, neuloa pipo ja ottaa kuvat...ja kamerahan siis on.. Seli seli.

Huomenna pitää (on siis ihan oikeasti pakko) lähteä Tampereelle etsimään lankaa. Ei minulta lanka oikeastaan vielä ihan loppumaan ole päässyt, lupasin vain tehdä kastemekon. Mekko pitäisi olla samanlainen kuin heillä jo entuudestaan on..ja vanha mekko on noin 30 vuotta vanha...Arvatkaa löytyykö samanlaista lankaa edes kiven alta! Ei langan niin tarkkaa muuten olisi, mutta kun tulee kaksosille, joista toinen puetaan vanhaan mekkoon...eli mekot tulevat olemaan vierekkäin. Kyseessä on vähän pörröinen lanka, vähän froteemainen. Great! Ei ole ihan helppo löytää 2½ puikoilla neulottavaa, "froteista" lankaa. Ostin jo pellavalankaa, jota oli tarkoitukseni neuloa kaksin- tai kolminkerroin, mutta pellavalangasta pinta näyttää aivan erilaiselta. Väri olis hyvä. Nooo...kassotaan mitä Tampereella on tarjottavana neulojalle. Eihän tässä varsinaisesti mikään kiirekään vielä ole, lapset on syntyneet viime viikolla..eli kastetilaisuus on tod. näk. 5 vk kuluttua.

Mainiota!

Kuvissa kaksinkertaisesta woolista tehty lahjapipo yksivuotiaalle pojalle.
Toinen langoista on vaaleansinivalkokirjavaa ja toinen vaaleansinistä tasaväristä. Puikkoina varmaankin neloset, ne on ainakin tuossa pöydällä kuljeksineet..tai sitten 3½..niitäkin seilaa tuossa... Minulla on itseäkin rasittava tapa vähitellen kuljettaa puikot olohuoneen pöydälle aina uudelleen ja uudelleen, vaikka niille olisi hyvä paikka vajaan kahden metrin päässä kaapissa. Onni on paljon puikkoja pöydällä- käden ulottuvilla. ;o)
Korvaläpät on kaksinkertaiset ja niissä on ketju-virkatut kiinnitysnauhat.


Tässä toisessa kuvassa näkyy hyvin taka"resori", jota käytän usein pienten lasten pipoissa. Antaa paremman istuvuuden ja "kasvaa" lapsen mukana. Joskus olen ajatellut kirjoittaa tänne ohjeen tuollaiseen pipoon. En sitten kuitenkaan ole kirjoittanut kun olen ajatellut, että on niin helppo tehdä kenen vain ettei siihen ohjeita tarvita.
Toivottavasti pipo oli saajalleen mieleinen ja sopiva. Tai saajalleen ja saajalleen...äiti siitä kai tykkää tai on tykkäämättä ja pientä poikaa lämmittää jos äiti tykkää ;o)


Tänään oli vastaajaan jätetty viesti yhdestä työstä. Jänskää, tulis jo huominen että vois soittaa sinne päin. Olis erittäin, erittäin mieleinen työ. Siinä sais vihdoinkin käyttää oppimaansan (sekä koulutuksia että työkokemuksia) ja työ tarjoaisi haasteitakin kivasti. Olisi selkeästi askel eteen päin. Työ on itseasiassa niin mieluinen, että tekisin sitä vaikka lähes ilman palkkaa..mutta en aio sitä kyllä sanoa työhaastattelussa ;oD))) Voisin varmaan suorittaa siinä samalla yhden tutkinnonkin. Pitäkää sormet ja varpaat ristissä, että saan sen paikan!!!

Eilen käveltiin pojan kanssa tuolla pihalla ja juteltiin koulusta. Poikahan on eskarissa eikä vielä osaa lukea, arveli, että hänen pitää olla koulussa ainakin kymmenen vuotta että kerkiää oppimaan lukemaan. Serkkupoika on nyt ekalla eikä vielä osaa lukea..ilmeisesti päätteli että tarvitaan aika kauan aikaa, että ihmislapsi oppii lukemaan. Selitin, että kyllä lukemaan opitaan jo ekaluokalla. Ja sitten kun osataan lukea oikein kunnolla, aletaan opettelemaan erilaisia uusia asioita.

Poika: ai kuudennellako?
Minä: ei kun joskus kolmannella. Silloin aletaan opettelemaan esimerkiksi käsitöissä neulomista (odottaa tätä kovasti), vähän vaikeampaa matematiikkaa, maantietoa ja..
Poika: ja sähköä ja TEKNOLOGIAA!!

Heh! Kyllähän se teknologia on ihmisen elämässä mukana jo aika varhain, muttei kai erikseen aleta vielä kolmannella opettamaan -onneksi. En keksi, mistä on moisen sanan edes keksinyt, on varmaan taas kuunnellut jotain keskustelua.

Eskaria on ollut nyt kaksi päivää joululoman jälkeen ja lapset näyttäisivät olevan kerrassaan riemuissaan toistensa seurasta. Ekana päivänä poika tosin huokaili, että eskariopetus oli ollut sinä päivänä "TODELLA rankkaa". Tuolta pojalta ei kannata kysyä suoraan, miksi näin. Jututin siis kiertäen ja kaartaen ja kävi ilmi, että heillä oli opeteltu O-kirjainta eikä poika ollut keksinyt kuin kolme oolla alkavaa sanaa. Kyse siis taisi olla hurjasta itse-kritiikistä vain.