Myönnän heti aluksi, että taisin vähän liikaa innostua tuosta identiteetin suojaamisesta kuvaa muokkaamalla. Toisaalta näistä tuli ihan hauskat minusta...tai no ainakin erilaiset ;oD Sininen pipo on pipoviikkojen aikana tekemäni villapipo. Sille löytyi käyttäjä kaveripiiristä. Tein virkkaamalla siihen koristeeksi traktorin koska tilaus kuului, että traktori pitää piposta löytyä. Traktorin runko on sirkattu suorakaide, katto ja piippu on ketjuvirkkausta. Tässä kuvassa ei näy neulahuovutettu harmaa savu, mutta tarkoitus ei ollutkaan että savu olisi silmiinpistävää...pikemminkin sellaista utuista- savumaista. ;o)
Lanka on messuilta ostettua kotimaista villalankaa.
Kettupipo on tehty Pirtinkehräämön hahtuvalangasta, niin että ensin on tehty korvaläpät, sitten on neulottu muutamia senttejä niskakappaletta ja sitten vasta aloitettu pyörönä neulomaan koko pipon ympärystää. Näin saadaan paremmin niskaa suojaava malli. Pipon malli on oma, hyvin helppo ja yksinkertainen suora -> syntyy korvat. Lopuksi eteen on neulottu ketun kuono. Kuono on tietenkin ketulla oltava, mutta tämän tarkoitus on myös suojata otsaa vähän paremmin kuin perinteiset pipomallit. Kuonossa on tummanruskeaa merinovillaa kuononpäänä ja viiksinä. Kaverin toiveesta ketulla on nappisilmät. Olin joskus kulkiessani ostanut kirppikseltä nappipussin, jossa sattui olemaan kaksi hauskaa nappia. Niissä on tuollainen "rasti". Silmät on ommeltu kiinni vihreällä langalla jotta ketulle saatiin väriä silmiin. Tämä on menossa kaverin kaverin kaksivuotiaalle. Kaverille pitää kuulemma tehdä tälläinen myös, ilman viiksiä. Ok. 
2 kommenttia:
Hauskoja! Siis sekä kuvat että pipot. Kummipoika varmasti rakastuisi tuollaiseen traktoripipoon - isi kun myy traktoreita :)
Kiitos Villasukka!
Sinun pitää tehdä kummipojalle tuollainen. Hyvin helppo tekoinen ja selkeästi "äijjä" pipo. ;o)
Pipojen uudet käyttäjät olivat periaatteessa myös tyytyväisiä...mitä nyt olisi pitänyt saada just sama (ei siis samanlainen) pipo kuin veljellä.
Lähetä kommentti